karilaurila

Tämä kivi on jäänyt kääntämättä hallituksen säästöpolitiikassa

Aloitan tärkeimmällä.  Minun mielestäni kaikki opintoihin sisältyvä (ja kaikki muukin, esimerkiksi kuntoutuksen nimissä teetettävä)  ilmainen työharjoittelu voitaisiin lopettaa ja opiskeluaikoja samalla lyhentää.

Olen kirjoittanut aiheesta aiemminkin muutamia vuosia sitten.  

Jossain vaiheessa 80 -luvulta 2000 -luvulle tultaessa koulutuspolitiikkaa muutettiin siten, että toisen asteen ammatilliseen koulutukseen alettiin sisällyttää pakollinen työssäoppiminen.  Samassa yhteydessä tutkintoon valmistava koulutus pidentyi vuodella, esimerkiksi kaksivuotisesta kolmevuotiseksi.

Perusteluna käytettiin silloin, ettei kukaan ole valmis suoraan koulun penkiltä päästyään ja siksi opintoihin lisättiin työssäoppiminen ja opiskeluaikoja pidennettiin.

Muttamutta...

Ei se sitten riittänytkään.  Tälläkin hetkellä ammattiin valmistuneelle nuorelle tarjotaan usein jotain "polkuja työelämään" ilmaisen harjoittelun muodossa.  Sitten joskus myöhemmin tästä jo ensin opintojen aikaisen ja sitten valmistumisen jälkeisen harjoittelun jälkeen olisi valmis saamaan oikeaa palkkaa ja vakituisen työn.  Tilanne ei siis ole juuri muuttunut 80 -luvulta.

Useimpiin ammatteihin, varsinkin suorittavan työn sellaisiin voisi ihan hyvin valmistua kahden vuoden koulutuksella, joihinkin riittäisi jopa vuoden mittainen koulutus.  Tämän jälkeen valmistuneen olisi työskenneltävä ensin harjoittelijana, esimerkiksi 12 kuukauden ajan.  Harjoitteluajalta maksettaisiin pienempää palkkaa, esimerkiksi 70% työehtosopimuksen mukaisesta minimipalkasta.  Alemmalla palkalla kompensoitaisiin sitä, että siellä oikealla työpaikalla jonkun olisi kuitenkin jonkin verran opastettava tätä uutta työntekijää.  

Esimerkiksi YLE:n ammattiopiston tekniikan puolella riitti aikoinaan kahden vuoden koulutus, ensimmäinen vuosi oli teoriaa ja sen jälkeen siirryttiin työharjoittelijana suoraan töihin.  Eikä kyseessä ollut mikään helposti opittava ala vaan paljon erikoisosaamista vaativa.  Eivät kai ihmiset siitä ajasta ole mitenkään tyhmentyneet.  Kyllä kaiken oppii, harvoin työnteko mitään aivan rakettitiedettä kuitenkaan on.

Harjoittelua on tehtävä nykyisessäkin tilanteessa, vaikka ammattiin valmistunut olisi kuinka harjoitellut opintojensa aikana.  Nyt tämän harjoittelun kustantavat valtio ja kunnat erilaisina työvoimapoliittisina toimenpiteinä aiheuttaen samalla joko markkinahäiriöitä tai pahimmillaan syöden kokonaan oikeita työpaikkoja.

Jos opiskelunaikainen työssäoppiminen lopetettaisiin kokonaan, koulutuksen pituutta voitaisiin lyhentää kolmanneksella, esimerkiksi kolmevuotisesta kaksivuotiseen.  Valtio säästäisi myös siinä, ettei valmistumisen jälkeen enää tarvitse kustantaa työharjoittelua joka ei kuitenkaan johda työllistymiseen.  Olen kuullut esimerkiksi bussikuljettajien valittavan, kuinka linjoille voidaan aina ottaa uusi työssäoppija, vakinaista ei kannata silloin edes palkata.

Jotta edellämainittu onnistuisi, samoin tein tulisi kieltää kaikki ilmaiseksi teetettävä työ.  Yli kymmenen vuoden kokemuksella edunvalvontajärjestön edustajana voin sanoa, että jos ilmaiseksi voidaan jotenkin töitä teettää, sitä teetetään vaikka sitten millaisia porsaanreikiä hyödyntäen.  Esimerkkinä mainittakoon kuntouttava työ, jolla ei saa nykylain mukaan korvata olemassa olevaa työtä tai teettää sitä yrityksillä.  Tätä lakia rikotaan jatkuvasti.  Kunnat joutuvat puolestaan maksamaan puolet sellaisen pitkäaikaistyöttömän työttömyyskorvauksista, joita ei ole saatu aktivoitua.  Niinpä kunnat ovat nyt keksineet perustaa työpajoja joissa teetetään alihankintana tuotteita yrityksille.  Ainakaan lain henki ei toteudu.

Jos on olemassa työ joka pitää tehdä, siihen hankitaan työntekijä.  Jos työtä ei kenenkään tarvitse tehdä, se on turha työ ja siihen ei hankita työntekijää.  

Esittämälläni tavalla työntekijälle maksetaan myös palkkaa josta valtiolle kertyy verotuloja.  Markkinat eivät vääristy.  Nuoret pääsevät työelämään ilman mitään merkillisiä polkuja.  Valtiolta säästyy rahaa kun opiskeluajat lyhenevät.  Valtiolta säästyy rahaa kun sen ei tarvitse verovaroin kompensoida työharjoittelua.  Työnantaja saisi kaipaamansa pidemmän koeajan jos harjoitteluaika olisi samanmittainen koeajan kanssa.  Työharjoittelua voisi soveltaa myös ammatin vaihtajiin ja niin edelleen.  

Tarvittaessa työllistymistä voisi vielä vauhdittaa, vaikka vain määräajan, säätämällä helpotuksia pakollisiin työnantajamaksuihin työharjoittelun ajan.

Tietenkin säädösmuutoksissa olisi hyvä olla sitten yhteydessä sidosryhmäjärjestöihin ja muihin asiantuntijoihin että jatkossa vältettäisiin järjestelmän väärinkäytön mahdollisuus.

*****

P.S.  Työttömien motivoinnilla nykyistä ilmaistyön teettämistä on kommenteissa sitten turha perustella.  Kuntaliiton kesällä 2014 tekemään tutkimuksen mukaan nimittäin pitkään työttöminä olleiden haluttomuus työllistyä on pelkkä myytti.  Niillä, jotka eivät olleet valmiita palkkatyöhön, kouluttautumaan uuteen ammattiin tai ryhtymään yrittäjäksi, oli vastaajista 15 prosenttia.  Tämän ryhmän voisi aivan hyvin siirtää sosiaalipolitiikan hoidettavaksi työllisyyspolitiikan sijasta.  He ovat sitä ryhmää, joiden elämäntilannetta pitää selvittää, he saattavat tarvita kuntoutusta, heissä voi olla henkilöitä joista ei enää koskaan ole työelämään avoimilla työmarkkinoilla, osa joutaa eläkkeelle tai työkyvyttömyyseläkkeelle ja niin edelleen.  Nyt vain tilanne on sellainen että näitä heidän tarvitsemiaan toimenpiteitä on alettu soveltamaan jokaiseen pitkäaikaistyöttömään vääristäen samalla kokonaan työmarkkinat.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

8Suosittele

8 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (10 kommenttia)

Pekka Iiskonmaki

Tämä oli aikoinaan SDP:n idea ja ihmettelin suuresti, että miksi tarvitaan aluksi ilmaista työpanosta, vaikka putken päässä ei ole vakituista työpaikkaa.

Tällä tavalla demarit loivat orjamarkkinat nuorille ja se varmasti tekee katkeraksi ja nuoret syrjäytyvät.

Käyttäjän KalervoNiementaus kuva
Kalervo Niementaus

P.I:".. miksi tarvitaan aluksi ilmaista työpanosta, vaikka putken päässä ei ole vakituista työpaikkaa."

Laitetaan tähän nyt het ensalkuun, että vastustan näitä 9n euron "työllistämisiä", tahi vastaavia "aktivointeja". Muttamutta..eli kun oma tilanteeni hieman liippaa tätä ja tässä kohtaa kenties jotain "järkeä", niin toistetaan jo täällä aiemminkin julkistamaani..

Eli nyt olin(syys-loka)1,5kk 9n euron hommissa, sitten siitä puolisen vuotta "oikealla" palkalla, jonka jälkeen sitten "putkeen" ja sitä kautta sitten eläkeläisen arvonimi, joka kokonaan jotain muuta kuin vaikkapa "loisiva sossupummi", joka titteli yleensä liitetään pitkä-aikaistyöttömän kohdalle.
Vaikka tuo ansiosidonnainen ei itselläni taida juuri kummempi olla kuin paruspäiväraha/tm-tuki, niin on sillä kuitenkin toisenlainen mielikuva ihmisten aivoissa.
Yo vuodatukseni tarkoitus siis osoittaa, että jossain kohtaa tollanen työllistäminenkin voi olla tarkoituksen mukaista. Varsinkin kun tapahtui vapaaehtoisesti ja oman haluni perusteella.

Mitä sitten tulee näihin nuorten työllistämisiin pajoissa sun muissa, niin metsään mennään ja lujaa. Toki, kun riittävän montakymmentätuhatta "aktivoidaan", niin tuleehan sieltä joskus joku onnistuminenkin ja nuori voi onnistua saamaan ihan oikeankin työpaikan.
Silti itse sitä mieltä että tämä nykyinen työllistämissysteemi ei ole se oikea, vaan jotain toista tapaa pitäisi lähteä ajamaan.
Ilmainen työpanos on puolusteltavissa mielestäni jossain entisaikojen "seppä-kisälli"-työsuhteissa, ei juurikaan muissa.
Oppisopimusta kannatan muuten vaan, mutta siitäkin pitäisi saada jotain liksaa.

Käyttäjän karilaurila kuva
Kari Laurila

Kuten kirjoitinkin, n. 15 % pitkäaikaistyöttömistä kuuluu ryhmään, joille erilaisista työvoimapoliittisista toimenpiteistä on hyötyä. Ne voitaisiin siirtää sosiaalipoliittisiksi sen sijaan että ne nyt ovat työvoimapoliittisia toimenpiteitä.

Nyt toimenpiteiden kohteeksi joutuvat kaikki työttömät vaikka eivät mitään toimenpiteitä tarvitsisikaan, vain työ puuttuu. Samalla näillä toimenpiteillä tuhotaan oikeita työpaikkoja (esimerkiksi nämä kuntien ylläpitämät alihankintatyöpajat).

Käyttäjän KalervoNiementaus kuva
Kalervo Niementaus Vastaus kommenttiin #6

K.L:"..n. 15 % pitkäaikaistyöttömistä kuuluu ryhmään,"

Oikeastaan tarkoitukseni ei ollut laittaa itseäni mihinkään ryhmään, enkä ainakaan itse kokenut että olisin kuulunut tuohon mainitsemaasi 15%:n. Itseltäni(kin) puuttui siis lähinnä työ jota tekisin, siihen ei tämä 9n euron alkurykäisy mitään apua tuonut. Oli vaan tapa millä viranomaiset saivat minut pois kortistosta. Auton ajaminen (jota nyt teen) on sujunut itseltäni vaihtelevasti jo 70-luvulta lähtien, joten työpaikkaa olisi voitu tarjota itselleni jo vuosia, jos vaan olisi halua ollut.
Vaikka siis työllistyin hetkeksi tuon 9n euron systeemin kautta, niin en itse sitä kokenut mitenkään tarpeelliseksi, eikä siitä mitään apua ammatillisesti/aktivoinnillisesti kohdallani ollutkaan.
ttu, miten sekavaa, mutta kunhan toin esiin tällaisen puolen näistä "aktivoinneista".

Mottoni kuitenkin on, että "oikeaa työtä, oikealla palkalla", mitä aikoinaan ihmetteli eräskin työvoimatoimiston virkailija tarjotessaan jotain "aktivoimiskurssia" taas kerran.

Käyttäjän karilaurila kuva
Kari Laurila Vastaus kommenttiin #7

Ihan oikea motto :D

Taisin tulkita kommenttisi väärin.

Käyttäjän joukorep kuva
Jouko Repo

Hyvä aihe, kiitos kirjoituksesta.
Kummaksi veivaamiseksi on mennyt. Nykyään mennään hyvinkin pitkän ja perusteellisen koulutuksen jälkeen ilmaiseksi töihin. Kuulemma lähes pokeuksetta. Jos nyt sitten sattuu töitä saamaan. Töitä tehdään sitten palkatta, työharjoittelun nimeen 3 kk. Sen jälkeen uusi tekijä sisälle, tai tarjotaan 0 sopparia, tai niin pientä liksaa, että sillä ei todellakaan elä. Ammattiliittojen möhömahat eivät ole juurikaan jaksaneet tämän asian puolesta taistella. En ainakaan ole huomannut.

Kuulemma Berrnerkin tätä systeemiä käytti omassa lafkassaan. Näinhän se kilpailukyky paranee.

Reilun pelin hengessä mennään !

Käyttäjän vilenin kuva
Aimo Remes

Rakennusmestariksi valmituttiin seuraavasti, lautapoikana kirvesmiesten urakkaporukassa, sitten kirvesmiehenä jonka jälkeen kolmevutta talonrakennuslinjalla teknisessä koulussa.
Tuli todellisia ammattimiehiä eikä mitään hometaloja.

Pekka Iiskonmaki

#3
Elementtirakentaminen oli jatkuvien lakkojen seuraus. Se tuhosi Suomen korkean laadun.

Elementtitalot ovat kestäneet yllättävän pitkään, kun tietää miten ne on kasattu.

Paikallaan rakennettu talo ei tule sen kalliimmaksi, mutta laatu on paljon parempi.

Nina Koivuranta

Näin se van on!! Olet oikeassa!!! Kolme ammattia ja silti kelpaan vaan työkokeiluihin =/

Käyttäjän hietanenkaija kuva
Kaija Hietanen

Hyvä blogi! Olen miettinyt myös sitä, että kannattaako kaikista kouluttaa Suomessa maistereita, vai riittäisikö kandin tutkinto joihinkin virkoihin? Näin on esim. Briteissä, jossa vain aniharva kouluttautuu maisteriksi saakka. Suomessa maisteriksi kouluttaudutaan melkein poikkeuksetta. En vastusta asiantuntemusta, vaan joskus tarpeettoman pitkää opintopolkua.

Toimituksen poiminnat