karilaurila

Yhteiskuntasopimus oli teatteria

Yhteiskuntasopimus kaatui.  En ihmettele, koska jokainen työmarkkinoihin vähänkään perehtynyt tiesi jo hallitusneuvotteluista lähtien, ettei sellaisesta sopiminen ole edes mahdollista.  Teatteria ja huonoa sellaista koko paljon hehkutettu  "yhteiskuntasopimus".

Työmarkkinakeskusjärjestöt eivät päätä asioista, ne ovat vain yhteistyöelin. Päätökset tehdään liitoissa, joilla useimmilla on molempia osapuolia (työntekijä ja -antajaosapuolia) sitovat sopimukset voimassa vuoden 2016 loppuun. Olisiko keskusjärjestöjen pitänyt voida ennustaa, miten jäsenliittonsa vuoden päästä neuvottelevat?

Ei kai tosissaan yritetty mitätöidä voimassa olevia työehtosopimuksia ja keskusjärjestöjen mahtikäskyllä (mitä ne eivät edes voisi tehdä) hyväksyä uusiksi sellaisia, joissa sopijaosapuolina olisivatkin työntekijäosapuoli ja SSS-hallitus?

Vai onko kyse siitä, että vastuuta hallituksen ikävistä päätöksistä yritetään ihmisten mielissä siirtää näin työntekijöiden viaksi?

Siitä ei voi olla kysymys, etteikö hallituksessa tiedettäisi ihan tuollaista perusasiaa, josta muuten yhteiskuntasopimuksen kätilöksi palkattu ex -valtakunnansovittelijakin, Juhani Salonius, julkisesti ripitti Sipilää.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

13Suosittele

13 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (37 kommenttia)

Käyttäjän markkuhuusko kuva
Markku Huusko

Tässä taisi törmätä pari eri kulttuuria: pääministeri Juha Sipilälle tutun yritysmaailman ajattelutapa sekä työmarkkinoiden sopimusjärjestelmä ja toimintalogiikka.

Nyt on tuhannen taalan kysymys, miten tästä mennään eteenpäin. Mistä minkäänlaista positiivista sykäystä talouteen? Työttömyys kasvaa joka päivä ja on jo nyt kestämättömällä tasolla.

Valtiontalouden heikon tilan vuoksi tehdyt ja edelleen tehtävät verojen lisäykset syövät lisää kansalaisten ostovoimaa ja heikentävät edelleen Suomen taloustilannetta.

Käyttäjän juhanaturpeinen kuva
Juhana Turpeinen

Kieltämättä malliesimerkki siitä paikallisesta "sopimisesta". Eli paikallisen sanelun mallilla lähdettiin tekemään liittotason sanelua.

Käyttäjän karilaurila kuva
Kari Laurila

Tuottavuushyppy ei kuulosta muutenkaan uskottavalta. Kilpailukyvyn laskettu parannustarve on hallituksen mukaan 15%, joidenkin arvioiden jopa 20% - 30%.

Tuo 15% oli tarkoitus toteuttaa seuraavasti: 5% palkka-ale työtunteja lisäämällä, 5% palkankorotuksista luopumalla toistaiseksi määräämättömäksi ajaksi ja 5% työn tuottavuutta lisäämällä, joka tarkoittaisi että myös yritykset olisi saatava jotenkin (politiikan jargonilla houkuteltava) investoimaan digitalisaatioon ja automaatioon.

Työntekijöille vastineeksi tarjottiin muutosturvaa, ts. taattaisiin kurssille pääsy jossain ajassa irtisanomisten jälkeen. [anteeksi, tämä jaksaa vähän hymyilyttää]

Tuo 10% palkka-alea olisikin ehkä mahdollista toteuttaa jotenkin pakottamalla. Mutta miten pakotettaisiin tuo yritysten 5% investointivaatimus työn tuottavuuden kasvattamiseen?

Riittäisikö 15% kun koko eurooppa elää kysyntälamassa? Hintojen alentaminen ei välttämättä lisäisi kysyntää lainkaan.

Gordonionin solmu kuuluukin aivan niin kuin Markku Huusko toisin sanoin esittikin: miten vienti saadaan vetämään kotimarkkinoita tuhoamatta? Kotimarkkinoillakin se kauppias tarvitsee asiakkaansa ja jatkuvalla leikkaamisella ostovoima vähenee ja työttömyys lisääntyy.

Kaikkia kiviä ei suinkaan vielä ole käännetty, mutta koska Sipilä itse uhosi eroavansa jos tulosta ei tule, olen ajatellut ehdotusten sijasta toteuttaa raamatunlausetta Matt. 7:6.

http://www.evl.fi/raamattu/1933,38/Matt.7.html

Käyttäjän juhanaturpeinen kuva
Juhana Turpeinen

Aivan ensimmäiseksi se tietysti vaatisi valtion aktiivista otetta yrityselämässä ja työpaikkojen luonnissa. Mutta kun hallituspuolueiden taloususkonto perustuu tumput suorana seisomiseen ja ihmeiden odottamiseen, niin odotettavissa on epäonnistuminen.

Suurin ongelma on työttömyys ja väestön ikääntyminen, jotka tekevät hallaa valtion tulopuolelle. Tälle valtio voisi tehdä jotain, mutta tahtoa oikeasti tehdä jotain ei ole. Siksi on jatkettu eturyhmäajattelun linjalla.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Aika kummallista, ellei yritysmaailma tunne työmarkkinoiden sopimisjärjestelmä.

Käyttäjän LassiJskelinen kuva
Lassi Jääskeläinen

Näinpä. Toisaalta herääkin kysymys, oliko tämän kyseisen neuvotteluyrityksen koko aika tarkoituskin kaaatua.

Käyttäjän hexu980 kuva
Heikki Aukee

" Työmarkkinakeskusjärjestöt eivät päätä asioista, ne ovat vain yhteistyöelin. Päätökset tehdään liitoissa, joilla useimmilla on molempia osapuolia (työntekijä ja -antajaosapuolia) sitovat sopimukset voimassa vuoden 2016 loppuun. Olisiko keskusjärjestöjen pitänyt voida ennustaa, miten jäsenliittonsa vuoden päästä neuvottelevat? "

Palkat nyt 15 prosenttia liian korkealla. Sopimukset voimassa vuoden 2016 loppuun. Pitäisikö ajatella kustannuskilpailukyvyn korjaantuvan siihen mennessä ihan ittellään? Jos nyt ollaan asiasta yhtä mieltä, sitoutuminen tavoitteeseen ei olisi pitänyt olla mikään ongelma.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela Vastaus kommenttiin #13

Ei olisi ollutkaan. Jos viisi ja puoli miljoonaa suomalaista olisi aina automaattisesti yhtä mieltä kaikesta, mitä Sipilä tai Aukee totuudeksi väittävät.

Erikoinen lähtökohta "neuvotteluille" tuo kaikkien oletettu yksimielisyys. Sopimukset ovat neuvottelutuloksia ja ovat voimassa vuoden 2016 loppuun.

Käyttäjän EetuKinnunen1 kuva
Eetu Kinnunen Vastaus kommenttiin #13
Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #13

Luuletko, että palkansaajat olisivat hyväksyneet palkanalennukset?

Käyttäjän mattivillikari kuva
Matti Villikari

Miten ihmeessä kolmikanta-sopimuksia on voitu tehdä. Yhteiskuntasopimus oli huono nimi. Markkinataloudessa tuotteiden ja palveluiden hinnat voivat vaihdella, josku jopa laskea, kuten elintarvikkeiden hinnat. Hyvinvointiyhteiskunnan työmarkkinoilla työn hinta ei voi laskea, ainoastaan nousta. Mitä sitten tapahtuu kun Suomi lakkaa olemasta hyvinvointiyhteiskunta? Tällä menolla se aika koittaa pian.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Pahoinvointi lisääntyy. Globaalisti.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela

Kolmikantaisessa tulopolitiikassa on aina tiedetty, milloin työehtosopimusten päättyminen on niin lähellä, että uusista kannattaa ruveta neuvottelemaan.

Käyttäjän LassiJskelinen kuva
Lassi Jääskeläinen

Sipilän kannattaisi nyt nöyrästi alkaa kunnioittamaan poliittisia toimintatapoja ainakin sen verran, että saa edes niitä muutettua.

Käyttäjän vilenin kuva
Aimo Remes

Lassi Jääskeläinen,miksi työnantaja vakinaisessa ty-tai virkasuhteessa olevalle joutuu maksamaan 11 kk/n työstä kahdentoista ja puolen kuukauden palkan sivukuluineen?

Olemmeko samalla tiellä kuin Uruguai 50-luvulla ?

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela

Tuossa asiassa olemme samalla tiellä kuin ne Euroopan maat, jotka vaurastuivat meitä ennen.

En aio enää edes kuunnella saati hyväksyä urputuksia sivukuluista, lomarahoista tai muista pelkistä sanahelinöistä. Sen verran laskutaitoa pitää olla niin suurella työnantajalla kuin pienellä yrittäjälläkin, että pystyy laskemaan työvoiman kokonaiskustannukset vuodessa.

Sitten, kun nämä kustannukset ovat tiedossa, voidaan ruveta tekemään vertailuja kilpailijamaihin. Saattaapa tulla näissä vertailussa innokkaimmille oikeistolaisille pieniä yllätyksiä.

Käyttäjän juhanaturpeinen kuva
Juhana Turpeinen Vastaus kommenttiin #25

Ei näissä keskusteluissa ole faktojen muutenkaan annettu haitata hyvää propagandaa.

Pitäisi vaihtaa pomot. Saksasta saisi pomoja, jotka onnistuvat tekemään kannattavaa bisnestä kalliimmalla työvoimalla. Onneksi tänne Turkuun saatiin telakalle Saksalainen johto niin bisnes luistaa ja kertaakaan ei ole valitettu siitä että duunareillekin pitää palkkaa maksaa.

Käyttäjän vilenin kuva
Aimo Remes Vastaus kommenttiin #25

Ei pienennetä leipää,eikä nosteta hintaa, suurennetaan vain reikää leivässä.

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen

Sipilä voisi alentaa työnantajan sivukuluja 20%. Tässä olisi se 5% tuottavuusloikka ja ihan ilman SAK:n apua!

Käyttäjän LassiJskelinen kuva
Lassi Jääskeläinen

Sillä lievällä seurauksella, että koko eläkejärjestelmä romahtaisi saman tien, ja hetken päästä koko talous perässä.

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen

Tietenkin valtio maksaisi tuon puuttuvan sotumaksujen osan. Tämä voitaisiin rahoittaa nostamalla alvia, korottamalla haittaveroja, kiristämällä osinkoverotusta ja suurimpien tuloluokkien verotusta. Kunnilta voidaan ko. maksualennus periä takaisin alentamalla valtionosuuksia.

Käyttäjän LassiJskelinen kuva
Lassi Jääskeläinen Vastaus kommenttiin #8

No ei taida kyllä valtiolla olla tuohon varaa, vaikka mitä tehtäisiin. Muutenkin esim. alvin iso korotus todennäköisesti toisi enemmän haittaa kuin mitä koko toimenpiteestä olisi hyötyä.

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen Vastaus kommenttiin #10

Kuitenkin ehdottamani toimenpiteet auttaisivat vientiteollisuutta tyollistämään Suomessa.

Käyttäjän EetuKinnunen1 kuva
Eetu Kinnunen Vastaus kommenttiin #11

Alvin ja haittaverojen korotusten vastustaminen oli ainakin Perussuomalaisten johtavia teemoja viime vaalikaudella.

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen Vastaus kommenttiin #17

Soinin takki saa kääntyillä lisää!

Mauri Skön

Mitä eroa on yhteiskuntasopimuksella ja sisäisellä devalvaatiolla?

Käyttäjän juhanaturpeinen kuva
Juhana Turpeinen

Puhumalla sisäisestä devalvaatiosta olisi hävinnyt vaalit, mutta hienon kuuloisesta yhteiskuntasopimuksesta puhumalla voitti vaalit. Opetus on että kusettamalla vaalikarjaa voittaa vaalit, mitä toki Persut ovat hienosti kompanneet.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Onko vientiteollisuus yks klimppi? Mitkä ovat ne työvoimavaltaiset alat joilla palkanalennus auttaisi myymään tuotteita?

Käyttäjän pii3719 kuva
Pertti Ikonen

"Mistä minkäänlaista positiivista sykäystä talouteen? Työttömyys kasvaa joka päivä ja on jo nyt kestämättömällä tasolla."

Nyt syntyy työttömiä kuin heinää niittämällä koska palkkatukia ei enää makseta työttömien säilöntäpaikkoihin kuten yhdistyksiin ja kuntiin.

Käyttäjän lueskelija kuva
Teuvo Valkonen

Auttaisiko vientiteollisuuden kilpailukykyä kymmenien tuhansien pienipalkkaisten palvelualojen työntekijäin palkkojen alennus?
Minä uskon, että se näkyy mieluummin esim. suomalaisen osuuskaupan kustannuksissa.

Reino Jalas

Suomi on niin julkisella puolella kuin myös yrityspuolella isojen rakennemuutosten edessä. Valtion kassa huutaa alijäämäisyyttä ja vientisatamissa meno on pahasti kylmentynyt. Rakennemuutoksen tekeminen ei ole mitään pikaista hommaa, muutoksien läpi viennissä puhutaan 3...10 vuoden luokkaa olevista sykleistä.

Valtioissa joissa on oma valuutta, tällaisissa tilanteissa yleisin, ensisijainen ja nopea keino saada helpotusta maan tilanteeseen ja hätään on oman valuutan devalvoiminen. Ne maat jotka ovat Euron kaltaisessa valuuttaunionissa, niiden ainoa keino on sisäinen devalvaatio, eli yhteiskuntasopimus, eli juuri se teatterilta vaikuttava juttu.

Yksinään yhteiskuntasopimus 5% vaikutuksineen ei olisi riittänyt yhtään mihinkään.

Sipilän ajamalla yhteiskuntasopimuksella oli tarkoitus saada nopeasti pientä helpotusta maan tilanteeseen. Ja sen jälkeen jatkaa niiden yli hallituskausien kestävien, 3...10 v. syklissä realisoituvien rakenteellisten muutosten toteutuksella.

Ajatuksena oli toteuttaa tämä sisäinen devalvaatio niin että kokonaiskysyntä ei alene. Kuukausittaiset palkat pidetään ennallaan, mutta sen sijaan ylimenokautena tehdään ilmaisia lisätyötunteja.

Tuo ei nyt toteutunut. Apua ei tullut. Ei tullut edes puolta siitä mitä pyydettiin, eikä neljännestäkään, ei tullut mitään. "Apua ei valitettavasti voida tältä luukulta nyt antaa."

---
Osaltaan osoittaa sen miten jäykät rakenteet meillä lukuisilla sektoreilla nykyisellään on. Nykyinen tulonjaon rakenteiden asetelmakin on rakentunut hyvien vuosien aikana, Nokia aikoina. Silloin kun syksyn 2007 tärkeimpänä työmarkkina-asiana oli miten suuri on jakovara ja kuinka se jaetaan tulevana vuotena.

Globaaliksi muuttuneen maailman vaatimukset, ylipäätään työn saamiselle ja tekemiselle heitetyt haasteet ovat kivikovia. Meidän 2.2 miljoonan hengen työvoima maailman 3.000 miljoonan työhaluisen työtarjouksia vastaan. Näissä oloissa nykyisen kaltaisten työmarkkinoiden kankeat sopimukset ja rakenteet eivät tunnu olevan kovin sopeutuvia. Ehkä ne eivät sellaisenaan toimi enää lainkaan.

Onneksi yritystasolla työnantaja- ja työntekijäpuoli eivät ole poteroissa toisiaan vastaan. Siellä pystytään hyvinkin sopimaan asioista. Muutenkin suomalainen konsensus- ja sopimusyhteiskunta toimii mainiosti edelleenkin.

---
Sipilä sanoi eilen, että kriisitietoisuutta ei edelleenkään ole tarpeeksi. Kyllä sitä kuitenkin on! Eikä Sipiläkään niita ääniänsä vahingossa saanut.

Globaalishokki tuli kylään meille Suomeen, pitkäaikaiseen kylään. Se rohmii joka puolella, todella säälittä. Kansakunnan tasolla kriisi nähdään ja tunnistetaan, ihan oikean kokoisena ja oikeanlaisena.

Hallituksen tehtävänä on ottaa raivaussaha toiseen ja lainsäädäntömapit toiseen kouraan. Rakenteiden ja sorryt vaan, myös sosiaalitukien avulla tietynlaiseen laiskotteluun ja apatiaan taipumuksen kimppuun on käytävä monella suunnalla, ja per heti.

Kansalaiset nimenomaisesti ja tarkoituksella 4 kk sitten äänestivät Sipilän kaltaisen insinöörihemmon. Noin 66% äänestäjistä antoi tukensa tälle hallituspohjalle. Antoivat avaimet kouraan ja toivorikkaasti sanoivat että "tehkää te, se mitä tehtävissä on."

Toiveena että jospa Sipilä laskutikkuineen ja kakkaroineen kykenisi laskemaan toimivan kurssin valtiolaivalle. Sitten miehistönsä kanssa tunteettoman oloisesti raivaa edessä olevat merilevät ja kaislikot pois.

Lopputyönä kaikkien suomalaisten voimin vaikka väkipakolla soudetaan ja touvataan paatti pois matalikosta, paremmille tuulille ja vesille. Kun suomalaisilta naamatusten kysytään, niin kyllä niitä painavan airon vastaanottajiakin vaan löytyy.

---
Kolmikanta kuitenkin sai nykyisen kohtalaisen eläkesovun aikaiseksi. Sitäkään puolta asiasta ei sentään kannata unohtaa tai nollata. Siksi myös kolmikannasta saattaa olla suurtakin apua myös jatkossa. Sen asemasta, roolista ja roolin näyttävyydestä ei vain tällä hetkellä ole mitään takuita.

Tässä vaiheessa ei ole varmaksi tarjolla muuta kuin normaalia airomiehen vakanssia. Ihan sitä samaa perusvääntämistä kuin muillekin suomalaisille.

---
Loppujen lopuksi saattoi olla Suomelle siunaukseksi, ettei rakennemuutos-höpinän verukkeella ja varjolla edetty tätä 20.8 päivämäärää pidemmälle.

Se 5-prosenttinen olisi toki auttanut, tuntuvastikin. Mutta median kautta sille oli kuitenkin ladattu jo pitkään aivan ylisuuria odotuksia.

Nyt ei onneksi tarvitse odotella vuoden 2017 kevääseen. Tehdä siellä sitten yhteiskuntasopimuksen vaikutusarviota ja muuta jonnin joutavaa asioiden pitkittelyä.

Nyt vaan lainlaatijat töihin, suomalaiset vesurit hommiin saman tien, ja uutta kulkutietä avaamaan.

Käyttäjän EeroPyykkl kuva
Eero Pyykkölä

Surullista että saatiin näinkin amatöörimäinen hallitus näin vaikeaan taloudelliseen tilanteeseen. http://www.talouselama.fi/uutiset/kommentti+saloni...

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen

Mitä sitten Rinteellä olisi annettavaa?

Tuskin mitään!

Käyttäjän EeroPyykkl kuva
Eero Pyykkölä

Vähemmän kiristystä, enemmän luottamusta.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Ei pelkällä luottamuksella vienti vedä, tarvitaan jotain konkreettistakin.

Esa Ruoho

Koko velkashöy on teatteria, miksei kukaan kysy, miksi usa (esim.) ei leikkaa kasvuaan poikki? Velan määrällä mitattuna per kapita on Suomi oy n velka mitätön. Minusta kyse on puhtaasti suomineidon perseen rasvaamisesta jotta Bängsterin kelpaa yhtyä. Ihan sama prosessi mikä nähtiin Kreikassa. Ja nythän siellä jo Bängterit on ostoksilla ja ihan selvästi haluavat myös Suomen kansallisomaisuuden itselleen.

Matti Korhonen

On halpahintaista kaksinaismoraalia johdatella lukija rinnastamaan Suomen hallitusta natsi-Saksan kansallissosialistisen puolueen puolisotilaalliseen yksikköön Schtztaffeliin ( SS ), jonka toimeenpanema holokaust muistetaan historian yhtenä raakalaisimmista.
Hallitus vain on ottanut jämäkän otteen kurimuksen kierteen katkaisemisessa.

Toimituksen poiminnat