karilaurila

Kuinka vienti saadaan vetämään kotimarkkinoita tuhoamatta

Oulun kauppakamarin järjestämässä historian ensimmäisessä EK-seminaarissa Elinkeinoelämän keskusliiton toimitusjohtaja  Jyri Häkämies totesi, että yrityksillä on nyt mahdollisuus investoida, saada edullista luottoa, työmarkkinoilla on työvoimaa ja osalla yrityksistä on jopa tuotantokapasiteettikin uusine laitteineen jo valmiina.  Ongelmana on vain, ettei markkinoilla ole kysyntää.  

Siis puhutaan deflaatiosta (minun tulkintani mukaan), markkinoilla on tarjolla enemmän hyödykkeitä kuin kuluttajilla tai yrityksillä on mahdollisuus tai halua kuluttaa.  Rahaa on kyllä tarjolla, mutta se ei käy kaupaksi.  Kierrossa olevan rahan määrä on supistunut ja se supistuu koko ajan.

Mikä siis neuvoksi?

Viennin kasvattamiseen ollaan nyt pyrkimässä lähinnä sisäisen devalvaation keinoin. Sisäinen devalvaatio tarkoittaa palkka-alea ja muita leikkauksia. Ne puolestaan leikkaavat entisestään ostovoimaa ja näivettävät kotimarkkinat, jolloin tarvitaan lisää palkanalennuksia ja säästöjä.

Kysymys kuuluukin: miten saadaan vienti vetämään kotimarkkinoita tuhoamatta? Kotimarkkinat kun edustavat noin puolta bkt:stamme.

Itse en näe juuri muuta vaihtoehtoa kuin vetää letkut irti eurosta ja siirtyä kansalliseen valuuttaan, olipa sen nimi mikä tahansa. 

Valuutta päästetään kellumaan, jolloin se devalvoituu kaiken todennäköisyyden mukaan tarvittavat noin vähän yli 20%. Valuutan määrää markkinoilla säädeltäisiin oman keskuspankin avulla.

Tämä tietenkin nostaa tuontitavaroiden hintaa vastaavalla prosenttimäärällä, mutta kotimaassa tuotetuille tavaroille ja palveluille ei synny samanlaista hintojen nousupainetta. Ihmisten kannattaa siis ostaa mieluummin kotimaassa kuin ulkomailla tuotettua tavaraa. Se taas vilkastuttaa kotimaan palveluiden ja tuotannon kysyntää lisäten näin niitä työpaikkoja. Lisääntynyt ostovoima vilkastuttaa talouden toimeliaisuutta ja näenkin, että tämä on ainoa toimiva keino kasvun aikaansaamiseksi.

Ongelmatonta tämäkään ratkaisu ei tietenkään olisi. Mm. korot eivät tulisi pysymään vakaina jne., mutta luulen, että tähän ratkaisuun päädytään kuitenkin lopulta. Sitten, kun on pakko. Se vain voi olla silloin jo myöhäistä.

Olen itse päätynyt pohdinnoissani tulokseen, että "ulkomaiset ystävämme" kotimaisine peesaajineen eivät oikeasti olekaan kiinnostuneita näiden pienten kansallisvaltioiden (niin kuin Suomi) hyvinvoinnista, vaan tarkoituksena onkin kuristaa taloutta, hävittää pienet kansallisvaltiot ja hivuttaa Eurooppa vähitellen vielä kiinteämmäksi liittovaltioksi...

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

4Suosittele

4 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (20 kommenttia)

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Ja mitä eroa suomalaisten kannalta on sisäisellä ja ulkoisella devalvaatiolla? Aivan, ei mitään. Ei ole kovin johdonmukaista logiikkaa vastustaa sisäistä devalvaatiota ja kannattaa ulkoista devalvaatiota.

Käyttäjän karilaurila kuva
Kari Laurila

Sisäinen devalvaatio tarkoittaa sitä, että leikataan palkkoja. Noin yksinkertaistaen. Tällöin ostovoiman heikentyminen kohdistuu sekä kotimaassa että ulkomailla tuotettuihin tavaroihin.

Tämä ostovoiman heikentyminen vain syventää deflaatiota. Kuluttajilla on entistä vähemmän mahdollisuutta kuluttaa. Josta johtuen myös yrityksillä on vähemmän mielenkiintoa investoida. Koska ei ole kysyntää.

Yrityskin tarvitsee asiakkaansa. Ostovoiman hipuessa yrityksenkin on pakko supistaa toimintaansa. Tulee lisää työttömyyttä. Entistä vähemmän ostovoimaa.

Ulkoisessa devalvaatiossa vain tuontitavaroiden hinnat nousevat. Kotimaassa tuotettujen tavaroiden ja palvelujen hintoihin ei kohdistu nousupainetta. Tämä ohjaa kulutusta kotimaisen kysynnän kasvuun, samalla kuitenkin vienti saa tarvitsemansa piristysruiskeen devalvoitumisen kautta. Vientitavaroidemme hintojen kilpailukyky paranee tuon devalvoitumisen verran (arvoitu tarve on n. 20% - 30%).

Suomalaisten kannalta on paljonkin merkitystä sillä, onko devalvaatio sisäinen vai ulkoinen. Senhän yritin selittää jo aloituksessa.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Ja miksi alentuneet työvoimakustannukset eivät näkyisi tuotteiden hinnoissa? Tottakai ne näkyvät.

Sinänsä minulla ei ole mitään mielipidettä siitä kumpaa devalvaatiomenetelmää pitäisi käyttää. Vaikutuksiltaan ne ovat kuitenkin samat. Sisäinen devalvaatio olisi luonnollisesti helpommin ja nopeammin toteutettavissa sillä se ei edellytä euroeroa ja omaan valuuttaa siirtymistä. Kummalla tahansa tavalla vaikutukset ovat kuvaamasi: kotimaisen tuotannon hintakilpailukyky paranee suhteessa ulkomaiseen.

Yksi plussa sisäisellä devalvaatiolla kuitenkin olisi: kv kaupassa joudutaan aina varautumaan valuuttariskeihin jokaisen transaktion kohdalla. Eurossa suuri osa viennistä tapahtuu "kotimaisella" valuutalla. Miinuksena ehkä olisi se että se vaatisi todella laajaa yhteiskuntasopimusta johon tästä kateuteensa pakahtuvasta kansasta tuskin on.

Käyttäjän karilaurila kuva
Kari Laurila Vastaus kommenttiin #7

Miksi minusta tuntuu, ettet ymmärrä sisäisen ja ulkoisen devalvaation eroa?

Mitkä ihmeen alentuneet työvoimakustannukset? Ulkoinen devalvaatio nostaa tuontitavaran hintaa, kotimaiselle tavaralle tai palvelulle ei sensijaan synny korotuspainetta. Kulutus ohjautuisi siis kotimaiseen tuotantoon vilkastaen sen toimeliaisuutta.

Tällähän ei ole mitään tekemistä työvoimakustannusten kanssa. Palkat pysyisivät samana.

Sisäisessä devalvaatiossa työvoimakustannukset sensijaan vaikuttavat, koska sisäistä devalvaatiota on mahdotonta toteuttaa muuten kuin palkkojen jäädytyksin tai alennuksin sekä muuten leikkaamalla. Palkkojen leikkaus vain syö ostovoimaa kotimarkkinoilla tilanteessa, jossa muutenkaan ei ole kysyntää. Kotimarkkinat ovat Suomelle ihan yhtä tärkeät kuin vientikin.

Ulkoinen devalvaatio siis parantaisi kysyntää sekä kotimarkkinoilla että auttaisi vientiä.

Neljättä kertaa en viitsi asiaa selittää.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #9

Sisäinen devalvaatio laskee palkka- ja sosiaalietuusmenoja. Tämä vähentää kustannuksia kotimaisessa tuotannossa ja parantaa kotimaisten tuotteiden hintakilpailukykyä niin kotimarkkinoilla kuin viennissä. Eli vaikutus on sama kuin ulkoisella devalvaatiolla. Yritä nyt tajuta että molemmat devalvaatiomenetelmät johtavat samaan lopputulokseen. Toinen vain vaatii oman valuutan jota meillä ei juuri nyt ole.

Käyttäjän karilaurila kuva
Kari Laurila Vastaus kommenttiin #10

Jos käy noin, niin kuin oletat (kotimaisen tuotannon hinnat laskevat), deflaatiotilanteessa se vain kiihdyttäisi deflaatiota. Ne, joilla on vielä varaa ostaa, jäisivät odottamaan hintojen vieläkin halpenevan.

Auton ostoa, kesämökin laittoa tai remontin tekemistä siirrettäisiin.

Ne, joilla ei ole ostovoimaa, eivät tietenkään kuluttaisi.

Jos Sinäkin nyt yrittäisit tajuta, että sisäinen devalvaatio deflaatiotilanteessa se vasta myrkkyä olisi. Vaikutus ei suinkaan olisi samanlainen kuin ulkoisella devalvaatiolla.

Kuulutko Sinäkin tähän "ulkomaisten ystävien" peesaajakaartiin, jotka hivuttavat pikku hiljaa meitä osaksi Euroopan Yhdysvaltoja?

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

No mitä häkämies on tarjonnut tilanteeseen... palkkojen jäädyttämistä/leikkaamista..työajan pidentämistä samalla ajalla jne.

Kaikilla noilla pönkitetään vain ja ainoastaan vientiä..kotimarkkinat hiipukoot ja tähän on selvä syy,EK on vientiyritysten edunvalvontaa varten oleva puulaaki.

Käyttäjän karilaurila kuva
Kari Laurila

En ole muita ratkaisuvaihtoehtoja kuullutkaan. Siksi esitin omani.

Enhän minä ole ollut Häkämiehen esittämien ratkaisujen kannalta, vaan totesin saman kuin hänkin: kysyntä puuttuu.

Kirjoituksessa esitin omaa ratkaisuani, en Häkämiehen enkä muidenkaan "ulkomaisten ystäviemme" peesaajien.

Käyttäjän AOBrusi kuva
Antti Brusi

Moni kauhistuu tuota 20 rossaa tuontitavaroiden hintoihin. Oletetaan, että olet oikeassa. Käytännössä osa siitä voidaan kompensoida pienentämällä esim. alvia ja muita extraveroja.

Milläs paikataan menetetyt verotulot. Velkarahalla, pakkolomauttamalla julkisesta taloudesta harkiten toki. Isot- ja keskitason viskaalit ja muutamia muita.

Työttömyyden aiheuttamat menot ovat suurin yksittäinen kulu maamme taloudessa. Asuntotuki, sairauskulut, sosiaaliset kulut jne. JO 50% pienempi työttömyys toisi valtion kassaan kelpo säästöt puhumattakaan siitä, että työllistetyt paluttavat rahaa kiertoon enemmän kuin peruspäivärahalla kituuttavat.

Itse kannatan vakaasti sisämarkkinoiden kautta tapahtuvaa elvytystä. Vientisektori on saanut liiankin suuren painoarvon yleisessä keskustelussa.

Käyttäjän karilaurila kuva
Kari Laurila

Mitkä menetetyt verotulot? Esittämäni mallihan lisäisi työllisyyttä sekä auttaisi sekä koti- että vientimarkkinoilla toimivia yrittäjiä kasvuun.

ALV:n alennus on oma ideasi. Ei minun. 20% lisäys tuontitavaroiden hinnoissa ohjaisi kulutusta kotimaiseen tuotantoon. Eikö se olisi hyvä asia?

Mallinihan lisäisi verotuloja, ei vähentäisi niitä.

Työttömyys sen sijaan vähenisi.

Käyttäjän AOBrusi kuva
Antti Brusi

Sama asia lukemisen ymmärtämisestä lienee kysymys. Alvin lasku kompensoituu ostovoiman kasvulla viiveellä samaten kuin työttömyyden väheneminen ja tästä syntyy menetettyjä verotuloja joita täytyy paikata "pikavipeillä" tai muilla keinoin.

Taulutelkkareita maassamme ei tehdä eikä monia muitakaan juttuja. Tuo 20% hintaero rosentteina säilyy vaikka alv olisi 0. Tuontia tulee olemaan myös kulutushyödykkeissä. Pitää muistaa, että niidenkin kauppa työllistää.

Ihan esimerkkinä, jonka olen jo muualla kirjoittanut. Tarttis saada uusi olohuoneen pöytä En muuten osta kaupasta. Piirtelen sitä pikkuhiljaa ja kun idea on loppuunhiottu, menen paikalliseen puusepän verstaaseen ja saavat siellä tehdä lakkausta vaille valmiiksi. Jos 10 000 muuta tekisi saman....

Markku Laaksonen

Fundeerauksestasi unohtuu kokonaan tuontipanosten osuus suomalaisessa tuotannossa, se nousee ulkoisen devalvaation myötä heti ja kotimarkkinahinnat vastaavasti. Tuontipanosten osuus ei ole pieni eikö hetkessä korvattavissa.
Keskeinen kysymys on kasvaako maailmankaupan kysyntä vientihintojen laskun myötä, tuskinpa.

Samaan aikaan olisi pystyttävä leikkaamaan julkisen sektorin kuluja tuntuvasti vuosittain, joka aiheuttaa jonkin verran kotimaisen kulutuksen vähentymistä, mutta antaa mahdollisuuden alentaa hiukan tuloveroa ja panostaa investointehin, jotka puolestaan kasvattavat kakkua.

Olisi mukava nähdä joitakin kansantalouden mallinnuksia vaihtoehdoista mutun sijasta.

Käyttäjän karilaurila kuva
Kari Laurila Vastaus kommenttiin #15

Oikeassa olet, mutta olen kyllä pohtinut tuotakin. Ehdotukseni suosisi kotimaisuusasteeltaan korkeaa tasoa olevaa tuotantoa ja vähemmän sitä, joka on vain jatkojalostusta.

Mallinnukseen on olemassa tietokoneohjelmia ja niiden tulosten p i t ä i s i olla asioista päätöksiä tekevillä käytössä.

Kuitenkin päätöksiä tehdään liian usein aivan mutu -tuntumalta, kansanedustajatkin. Vastikään julkaistiin myös professoritason kolumni aiheesta. Nimittäin, että päätöksentekijällä tulisi olla käytettävissään kaikki mahdollinen taustatieto päätöstä tehdessään, mitä useimmiten ei ole. Päätökset tehdään kiireessä tai annettujen ohjeiden mukaan.

Kun valuutta ei jousta, palkat joustavat.

Jostain syystä esimerkiksi Ruotsi tuntuu porskuttelevan taloudessa paljon meitä paremmin. Samoin kuin muutamat muut maat, jotka päättivät pitää omat valuuttansa tai olla jopa liittymättä unioniin. Se ei ole mutu -tietoa.

Minustakin olisi mukavaa tutustua joihinkin mikromallinnuksiin: mitä jos. Siinä ollaan samaa mieltä.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Onko kukaan veronmaksaja kannattanut Suomessa "sisämarkkinoiden kautta tapahtuvaa elvytystä"?

Et varmaan tarkoita veronalennuksia työntekijöille vaan jonkinlaisia tulonsiirtoja itsellesi?

Hassua että suurimmalla osalla elvytys on vain tekosyy vaatia itselleen perusteettomia etuja.

Käyttäjän AOBrusi kuva
Antti Brusi

Eläkkeellä ja pienimuotoista hommaa, sellaista jonka merkeissä kumpikaan meistä ei haluaisi tavata. (vammaisjuttuja)

Kauppaa olen tehnyt koko työurani sellaista suoraan kuluttajalle. Tuotteet olivat pääasiassa kotimaisia purjeveneitä. Työllistin omalla panoksellani aika tavalla. Vaan en yksin. Kyllä nuo tekijät työllistivät myös minut itsensä lisäksi.

Ai niin tuli siinä sivussa vietyäkin. Moni kotimaan markkinoilla aloittanut yritys kasvaa myöhemmin menestyväksi vientifirmaksi.

Käyttäjän AOBrusi kuva
Antti Brusi

Hitsi kun tuli toisto. No lisätään vielä, että esim. nykyhallituksen toimenpiteet ja vaikka kokkareiden eilen julkaistu paperi eivät merkitse mitään. Pitää myös toimia. Homma voisi onnistua jopa euroissa.

Käyttäjän tomiketola kuva
Tomi Ketola

Kotimaasta ei juurikaan löydy sellaista tuotantoa joka kilpailisi tuontitavaroiden kanssa, ehkäpä elintarvikkeita lukuunottamatta. Ruoan hinnan tasaamiseksi ei mainitsemasi 20% devalvoituminen riittäisi alkuunkaan. Ja vielä jää jäljelle laatukysymykset. Suomalainen ruoka on maailman parasta ja puhtainta, sanotaan, mutta se on vain irvokas lause. Vientiin siitä ei ole kuin Venäjälle, veronmaksajien tuella.
Muun tuotannon suhteen kotimaisilla valmistajilla ei myös ole mahdollisuus korvata tuontia sellaisella kotimaisella tavaralla joka kilpailisi vetovoimassa, laadussa ja houkuttelevuudessa tuontituotteiden kanssa.
Lopputuloksena tuontitavaraa ostettaisiin kuten ennenkin ja siihen kotimaiseen tuotantoon ei jäisi senkään vertaa rahaa.
Vientoteollisuuden osalta ongelmaksi muodostuisi että varsinkin teknologian viennissä käytetään jo valtaosin ulkomailta ostettuja komponentteja joiden varaosavarmuus on maailmanlaajuisesti taattua ja standardoitua. Kotimainen tuotanto ei sellaiseen pysty joten vientituotteidden hinnat nousisivat.

Eri asia toki jos oma valuutta devalvoituu niin paljon että kiinalaisten tuntipalkka alkaa mennä ohitse. Vasta senjälkeen tulee kannattavammaksi tuottaa Kiinassa valmistettu rihkama ja kumisaappaat kotimaisella rihkamalla ja kumisaappailla. Vientiin niistä ei silti ole.

Ehkäpä kelluva valuutta voisi toimia jos vientiteollisuudelta kerättäisiin tarpeeksi iso rahasto, jolla kompensoida kuluttajille ja yrityksille valuutan heikkenemisestä aiheutuva ostovoiman lasku täysmääräisenä. Samoin tulisi valtion korvata yksityisille ja yrityksille mikäli keskuspankki jossain vaiheessa nostaa korkoa eurooppalaista keskiarvoa huomattavasti korkeammaksi.
Vain näin estettäisiin palkansaajien ja yritysten joutuminen oman valuutan maksumiehiksi, laskunmaksajiksi ja kärsijöiksi.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

"Vain näin estettäisiin palkansaajien ja yritysten joutuminen oman valuutan maksumiehiksi"

Ovatko Ruotsissa tai Tanskassa kansalaiset kärsineet omasta valuutasta? Aivan älyttömiä taas höpiset, mutta sitä se kovakalloisten ideologia teettää.

Käyttäjän AOBrusi kuva
Antti Brusi

Ponssen metsäkoneet, lumikelkat, Pietarsaaren alueen huippuosaaminen luxusjahdeissa, Tamrokin oliko ne kaivoskoneita, Valmetin dieselit, Ei traktoreissakaan vikaa ole....

Kyllä em. kaikki ovat tuotannollisen ravintoketjun huipulla.

Sitten vielä tämä kummajainen. Uudenkaupungin autotehdas. Vaikka välillä on vaikeaa niin aina se on noussut kaikkien talousteorioitten vastaisesti.

ulf fallenius

Suomi on valitettavasti viimeinen maa joka eroa eurosta niin sen kortin voi kyllä unohtaa. Kyllä se muu kurjuus on se valittu tie , tosin laatutuotteita tekemällä voi pärjätä melko hyvin

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset